Seosteloja käytetään pääasiassa rouhintamyllyissä neliömäisten/laatta-aihioiden, suuriprofiilisten teräsaihioiden ja kiskopalkkimyllyissä; suuret pystysuorat telat kahdessa-valssin rouhintamyllyssä levy- ja nauhateräkselle ja skaalaus-murtotelineille; ja rouhintamyllyt profiiliterästen, tankojen ja valssilankojen myllyille.
Näissä sovelluksissa seosvaluterästeloilla on ratkaiseva rooli. Erilaisten prosessiolosuhteiden vaatimusten täyttämiseksi telat valmistetaan tyypillisesti integraalivalu- ja komposiittivalumenetelmillä. Seosvaluteräsmateriaali on huolellisesti valittu, ja sen hiilipitoisuutta ja erilaisten seosaineiden määrää valvotaan tiukasti kovuusvaatimusten mukaan.
Seosvaluteräsmateriaalit sisältävät runsaasti seosaineita, kuten kromia, molybdeeniä ja vanadiinia. Lejeerinkipitoisuuden kasvaessa matriisirakenne muuttuu sorbiitista bainiittiksi tai martensiitiksi. Nämä muutokset antavat materiaalille korkean-kovuuden toissijaisia karbideja, joiden kovuusalue on HS 55-70, mikä parantaa merkittävästi materiaalin kulutuskestävyyttä ja kuoriutumiskykyä.
Seostelojen ylivoimainen suorituskyky, jolla on erinomaiset ominaisuudet korkean-lujuuden ja-kulutuksen olosuhteissa, varmistaa valssaimen korkean tehokkuuden ja vakauden pitkän{2}}käytön aikana. Siksi seosvaluterästelat ovat tärkeässä asemassa nykyaikaisessa terästeollisuudessa, ja niistä on tullut ensisijainen materiaali avainkomponenteille, kuten tukiteloille ja työteloille.
